Moi.
Mä oon Muru, oon se tyyppi, josta tää blogi kertoo.
Mä en tykkää olla yksin. Tai no, onhan mulla se yks pappafrendi, mutta ei se jaksa riehua mun kanssa niin usein kuin mä haluaisin.
Eli aina.
Näin ollen, yleensä kun noi mulle palkatut leikittäjät, jotka muuten myös asuu täällä mun kodissa, lähtee aamuisin pois, niin mä koen vähintään oikeudekseni vähän tuunata niiden tavaroita. En ikinä riko mitään, lisään vaan vähän hampaanjälkiä niihin! Oon kuullut, että se on muotia nykyään. ;)
Tällaisen yllätyksen olin järjestänyt eteiseen yks päivä! Ne ihan kiljui ilosta, eli taisin onnistua!
Tässä poseeraan ylpeänä aikaansaannokseni keskellä |
Oon kyllä muutenkin aikamoinen poser!
Tässä vielä pari taidonnäytettä onnistuneista poseerauksista ikuistettuina:
Metrossa matkustaminen hymyilyttää (vai jännittää?) |
Ota kuva, mul on nättipäivä! |
Äh, riittää jo, en mäkään AINA jaksa olla kuvattavana... Zzz.. |
Anna se namipala! En mä tässä ilmaseks söpöile. |
~Muru~